Sosiaali-ja terveysalan kansainvälinen rekrytointi

Toimivat terveydenhuoltopalvelut edellyttävät riittävän määrän sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia. Suomessakin väestö ikääntyy, ja sen mukana palvelutarve kasvaa. Siksi osaavan sote-henkilöstön tarve on suuri, kuten monessakin muussakin maassa.

• Väestöennusteen (2024) mukaan Suomen väkiluku nousee maahanmuuton ansiosta, mutta syntyvyys laskee. Yli 75-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu lähes 1,3 miljoonaan vuoteen 2075 mennessä.

• Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) on laskenut, että Suomeen tarvitaan jopa 44 000 hengen nettomaahanmuutto nykyisellä ikä- ja sukupuolirakenteella, jotta syntyvien ja työikäisten ikäluokkien koko saataisiin vakaantumaan pysyvästi.

• Maailman terveysjärjestö WHO:n arvion mukaan maailmanlaajuinen pula sote-henkilöstöstä on noin 11 miljoonaa vuoteen 2030 mennessä, ja pula koskettaa erityisesti matalamman tulotason maita.
  Sote-alan osaajista kisataan niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Kansainvälinen rekrytointi onkin ollut merkittävässä kasvussa viime vuosina.

Erityisesti rekrytointi suoraan lähtömaista on kasvattanut suosiotaan. Sen arvioidaan lisääntyvän huomattavasti tulevina vuosina, koska työvoimapula ei ole helpottamaan päin. 

Sote-alaa koskevat samat eettisen rekrytoinnin periaatteet kuin kaikkia muitakin toimialoja. Eettisellä rekrytoinnilla pyritään estämään hyväksikäyttö ja varmistamaan, että työntekijöiden oikeudet toteutuvat prosessin kaikissa vaiheissa. Viime kädessä tavoitteena on reilu, oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen työelämä.

Keskeinen osa eettistä rekrytointia on se, että huomioidaan työntekijöiden lähtömaan tilanne, eikä ajatella pelkästään oman maan etua. Sote-alan ammattilaiset ovat tärkeä osa jokaisen valtion terveydenhuoltojärjestelmää, joka omalta osaltaan edistää yhteiskunnan vakautta.

Jos suunnittelet työnantajana sote-alan kansainvälistä rekrytointia, sinun kannattaa tutustua kansainvälisiin eettisen rekrytoinnin suosituksiin ja edellytä sitä samaa myös käyttämiltäsi rekrytointikumppaneilta. 

Jo vuonna 2010 Maailman terveysjärjestö WHO laati suositukset sote-alan eettisen rekrytointiin.

 Suositukset korostavat muun muassa seuraavia asioita: 

• Jokaisen ihmisen oikeutta terveyteen ja kestävän kehityksen tavoitteita

• Kansallista vastuuta sote-henkilöstön riittävyydestä, jota edistetään tarjoamalla riittävä määrä koulutuspaikkoja sekä huolehtimalla työpaikkojen veto- ja pitovoimasta

• Kansainväliseen rekrytointiin liittyvän tiedonkeruun ja valvonnan merkitystä

• Maiden välistä yhteistyötä kuten sopimuksia

Vuonna 2023 Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI laati yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja laajan asiantuntijaverkoston kanssa  kansalliset kansainvälisen rekrytoinnin vastuullisuussuositukset työnantajien tueksi. Ne perustuvat WHO:n suosituksiin.

Löydät suosituksista mm. WHO:n listauksen maista, joiden terveydenhuollon kantokyky on haastavassa tilanteessa. Suorarekrytointeihin näistä maista tulee suhtautua erityisellä varovaisuudella ja vain maiden välisten yhteistyösopimusten turvin. Yksittäisen henkilön liikkuvuutta suositukset eivät rajoita. 

Tarvitsetko apua kansainvälisessä rekrytoinnissa? Tutustu luotettavien ja sertifioitujen rekrytointikumppaneiden listaan.

Jokaisella sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiselle pitää olla hänen omien tehtäviensä edellyttämä riittävä suullinen ja kirjallinen kielitaito. Käytännössä se tarkoittaa jommankumman virallisen kielen, eli suomen tai ruotsin taitamista.

Ammattipätevyyden myöntämisen yhteydessä Valvira tarkistaa hakijan kielitaidon.

Tarvittavan kielitaidon voi osoittaa esimerkiksi yleisellä kielitutkinnolla (YKI). Sinulla on työnantajana velvollisuus arvioida, että työntekijän kielitaito tehtävien edellyttämällä tasolla.

Hyvä kielitaito edistää myös työssä viihtymistä ja työyhteisöön sopeutumista. Sinun kannattaa työnantajana tarjota kielikoulutusta, koska se helpottaa integroitumista uuteen työhön, maahan ja kulttuurin.
 

Muistathan, että kielen oppii parhaiten puhumalla ja käytännön tilanteissa. Siksi on tärkeää luoda työyhteisöön kannustava ilmapiiri, joka auttaa kansainvälistä osaajaa oppimaan ja kehittämään kielitaitoaan entistä sujuvammaksi.

Suomessa sosiaali- ja terveysalan ammatissa työskenteleminen edellyttää useimmiten Valviran myöntämää lupaa. 

Valvira myöntää hakemuksen perusteella oikeuden harjoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattia niin Suomessa kuin ulkomailla koulutetuille ammattihenkilöille. 

Ammattihenkilöt jaetaan laillistettuihin ja nimikesuojattuihin ammattihenkilöihin.

• Laillistettuja ammattihenkilöitä ovat mm. sairaanhoitaja, röntgenhoitaja, lääkäri ja hammaslääkäri.

• Nimikesuojattuja ammattihenkilöitä ovat mm. lähihoitaja ja apuvälineteknikko.
   

Sote-alan ammattioikeuden tarkistaminen varmistaa, että rekrytoidun henkilön osaaminen täyttää työn vaatimukset.

Huom.! Ammattioikeushakemuksen käsittely on maksullista. Lue lisää Valviran verkkosivuilta. 

• WHO Global Code of Practice on the International Recruitment of Health Personnel

• Uudet vastuullisuussuositukset tukevat työnantajia sote-alan kansainvälisissä rekrytoinneissa | Valtioneuvosto

• Yleiset kielitutkinnot (YKI) | Opetushallitus

• Valvira